BlancOne®-valokemiallinen menetelmä eroaa muista markkinoilla olevista valokemiallisista ja kemiallisesti aktivoituvista valkaisumenetelmistä useilla merkittävillä tavoilla.

BlancOne® hyödyntää patentoidun teknologian avulla singlettihappea, joka on erittäin reaktiivinen hapen muoto. Toisin kuin vapaat radikaalit, joita perinteiset valkaisumenetelmät tuottavat, singlettihappi hajottaa hampaan värjäytymiä tehokkaammin ja syvemmin. Tämä tekee BlancOne®-menetelmästä nopeamman ja tehokkaamman, mikä vähentää tarvittavaa valkaisuaikaa ja hampaan vaurioitumisen riskiä. LUE LISÄÄ

Vaikka myös muut valokemialliset teknologiat, kuten LED- ja laserpohjaiset järjestelmät, aktivoivat valkaisuaineita vapauttaen reaktiivisia happilajeja (ROS), nämä eivät tuota singlettihappea. Vapaat radikaalit, kuten happi- ja hydroksyyliradikaalit, auttavat kyllä hajottamaan värjäymiä, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin singlettihappi, joka voi reagoida suoraan värjäytymien aiheuttaviin orgaanisiin molekyyleihin. Tämä tekee BlancOne®-menetelmästä nopeamman ja vähemmän haitallisen hampaille, vähentäen herkistymisriskiä ja tuottaen luonnollisemman ja kestävämmän valkaisun. LUE LISÄÄ

Valoaktivoitujen valkaisumenetelmien haittavaikutukset: Perinteiset LED- ja laserpohjaiset valkaisumenetelmät voivat aiheuttaa haitallisia lämpövaikutuksia hampaan rakenteisiin. Näissä menetelmissä hampaan lämpötila voi nousta merkittävästi, koska kemiallisesti aktivoidut valkaisuaineet eivät ole suunniteltuja absorboimaan valon energiaa optimaalisella tavalla. Tämä lämpötilan nousu kuivattaa hampaan kiillettä ja aiheuttaa demineralisaatiota, mikä tekee kiilteestä hauraamman ja alttiimman vaurioille. Lämpötilan nousu voi myös vahingoittaa hampaan pulpakudosta, aiheuttaen ärsytystä ja jopa tulehdusta, mikä voi johtaa pitkäaikaisiin herkkyysongelmiin ja kipuun. LUE LISÄÄ

Perinteiset kemiallisesti aktivoituvat valkaisumenetelmät, jotka eivät hyödynnä valoa, ovat tunnettuja siitä, että ne vaativat pidemmän vaikutusajan. Vapaat happiradikaalit alkavat toimia vasta noin 30–45 minuutin kohdalla, mikä voi johtaa pitkiin valkaisuaikoihin ja kiilteen mekaanisten ominaisuuksien heikentymiseen. Pitkät valkaisujaksot voivat vähentää kiilteen mineraalipitoisuutta ja tehdä siitä hauraamman, mikä lisää vaurioitumisriskiä ja herkkyyttä. LUE LISÄÄ

In vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että BlancOne® ULTRA+ tuottaa huomattavasti tehokkaampia ja pysyvämpiä tuloksia verrattuna muihin markkinoilla oleviin menetelmiin. Singlettihapen ansiosta valkaisuprosessi jatkuu jopa 72 tuntia hoidon jälkeen, mikä varmistaa pidempikestoiset tulokset ja estää värin paluun. LUE LISÄÄ

Miksi singlettihappi on niin tehokas hampaiden valkaisussa ja ylivoimainen verrattuna menetelmiin, joissa muodostuu vapaita happiradikaaleja?
Singlettihappi on erityisen tehokas, koska se on erittäin reaktiivinen ja voi hajottaa värjäymiä nopeammin ja syvemmällä hampaan rakenteissa kuin vapaat happiradikaalit. Toisin kuin vapaat radikaalit, singlettihappi pystyy reagoimaan suoraan orgaanisten molekyylien kanssa, jotka aiheuttavat hampaiden värjäytymistä, mikä tekee prosessista nopeamman ja vähemmän aggressiivisen hampaan pinnalle. Tämä vähentää hampaan herkistymisen riskiä ja varmistaa pidempikestoiset ja luonnollisemman näköiset tulokset.

Perinteisiin kemiallisesti aktivoituviin valkaisumenetelmiin perustuvien hoitojen haasteena on se, että valkaisureaktiossa muodostuvien vapaiden happiradikaalien aiheuttama hapetusreaktio tarvitsee pitkän vaikutusajan toimiakseen tehokkaasti. Koska vapaat happiradikaalit ovat hitaasti toimivia, niiden kyky hapettaa värjäytymiä ja saavuttaa toivottu valkaisutulos vaatii pitkän vaikutusajan. Tutkimusten mukaan merkittävä määrä vapaita happiradikaaleja alkaa muodostua vasta noin 30–45 minuutin kohdalla valkaisun aloituksesta (Achar et al., 2017).

Joissakin valkaisumenetelmissä käytetään jopa 20 minuutin vaikutusaikaa useita kertoja (3–5) saman vastaanottokäynnin aikana. Pitkä altistusaika valkaisuaineelle voi johtaa merkittäviin muutoksiin hampaan kiilteessä ja sen mekaanisissa ominaisuuksissa. Tällainen pitkä altistus voi aiheuttaa kiilteen pinnan ja rakenteen muutoksia, jotka vastaavat kiilteen etsaamista fosforihapolla. Tämä prosessi voi merkittävästi vähentää kiilteen mineraalipitoisuutta, heikentää sen rakennetta ja tehdä siitä hauraamman ja altistaa sen vaurioille (Hossain et al., 2014; Zhi et al., 2020).

Tällaisen valkaisun toistaminen useamman kerran vuodessa ei ole suositeltavaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että toistuvat valkaisukäsittelyt, jotka perustuvat pitkiin käsittelyaikoihin saman vastaanottokäynnin aikana, voivat johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin, kuten kiilteen haurauteen ja herkkyyteen. Tämä voi vaikuttaa hampaan terveyteen ja toimintaan merkittävästi (Lupi-Pegurier et al., 2010).

Pitkän vaikutusajan yhteydessä kemialliset valkaisugeelit voivat muodostaa nestefaasin, joka vaikuttaa hampaiden valkaisuprosessiin. Tämä nestefaasin muodostuminen johtuu geelin sisältämien kemikaalien, kuten peroksidien, reaktioista ja niiden vuorovaikutuksesta hampaan kiilteen kanssa. Kun valkaisugeeliä käytetään pitkään, geelin aktiiviset aineet, erityisesti vetyperoksidi tai karbamidi-peroksidi, voivat vapautua nestemäiseen muotoon. Tämä nestefaasin muodostuminen voi vaikuttaa geelin tarttuvuuteen kiilteeseen ja sen tehokkuuteen. Nestefaasin muodostuminen saattaa myös lisätä valkaisuaineen imeytymistä kiilteeseen ja dentiiniin, mutta se voi myös johtaa siihen, että geelin vaikutus jakautuu epätasaisesti. Tämä epätasaisuus voi vähentää valkaisun tehokkuutta ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kuten kiilteen heikentymistä tai ärsytysoireita (Santos et al., 2015).

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että peroksidi saavuttaa hampaan pulpan noin 15 minuutissa. Tämä voi aiheuttaa pulpassa ärsytystä ja kipua, mikä tekee hoidosta epämiellyttävämpää ja voi johtaa pitkäaikaisiin herkistymisongelmiin (Denton et al., 2019). Vaikka tässä menetelmässä ei ole lämpövaikutusta, kemialliset reaktiot voivat silti aiheuttaa merkittävää epämukavuutta ja potilaille haitallisia vaikutuksia verrattuna valokemiallisiin menetelmiin.

Lähteet:
Achar, R. M., et al. (2017). "Effect of different bleaching agents on dental enamel: A comparative study."

Hossain, M. Z., et al. (2014). "Effect of bleaching agents on enamel surface and color: An in vitro study."

Zhi, Z., et al. (2020). "Impact of repeated bleaching on the mechanical properties of enamel."

Lupi-Pegurier, L., et al. (2010). "Effect of repeated bleaching on dental enamel: A review."

Santos, F. J., et al. (2015). "Chemical changes in tooth enamel after prolonged exposure to bleaching agents."

Denton, J., et al. (2019). "Pulpal response to bleaching agents: An in vivo study."